Eteläpohjalaista elokuvaa jo vuodesta 1983 lähtien

Tervetuloa Futuri filmin sivuille


Näiltä sivuilta et löydä pelkkää mainosta, vaan videosisältöjä joiden parissa saatat viihtyä ja ilmaiseksi, herra nähköhön. Tutki tarkkahan.

Futuri filmi syntyi Laihialla 19.12.1983, kun pari kaveria päätti aloittaa elokuvanteon VHS-kameralla. Siitä lähtien elokuvia on ilmestynyt vaihtelevalla menestyksellä. Futuri filmin nimen alla on syntynyt yli 100 elokuvaa. Virallisesti Futuri filmistä tuli yritys 1992. Vaikka Futuri filmi muuttuikin yritykseksi, ei sen päämääränä ole koskaan ollut liikevoitto vaan elokuvat. Futuri filmi onkin muistuttanut enemmän yhdistystä kuin yritystä.

Nykyään Futuri filmin kotipaikka on Isokyrö.

Näillä Futuri filmin sivuilla voit myös tutustua Isonkyrön kotiseutuelokuvien toimintaan ja sen virallisiin nettisivuihin.

Meidän sivuilta löytyvät myös Rockperryn Live -taltionnitkin.

Ajankohtaista!

Kotiseutufilmejä Isostakyröstä ja naapureista -verkkotapahtuma

Isonkyrön kotiseutuelokuvat -yhdistys suunnitteli alun perin pitävänsä paikallisen elokuvatapahtuman syksyllä 2020 Isonkyrön Ylipään nuorisoseuralla. Koronatilanteesta johtuen tapahtuma päätettiin järjestää turvallisesti verkossa – ketjutettuna verkkotapahtumana otsikolla ”Kotiseutufilmejä Isostakyröstä ja naapureista”.

Järjestyksessä viides kotiseutufilmi julkaistaan 8.1.2021 kello 15.00 Futuri filmin Youtube-kanavalla. Seuraava filmi julkaistaan tästä viikon päästä. Näin jatketaan kohti kevättä julkaisemalla yksi filmi per viikko.

Verkkotapahtumassa julkaistavia digitoituja filmejä ja videoita voit katsoa Isonkyrön kotiseutuelokuvien kotisivuilla ja Facebook-sivuilla sekä Futuri filmin Youtube-kanavalla:

www.futurifilmi.fi/isonkyron-kotiseutuelokuvat

www.facebook.com/isonkyronkotiseutuelokuvat

www.youtube.com/futurifilmi

Seuraava filmi julkaistaan perjantaina 15.1.2021 klo 15.00

1973 Isonkyrön vanhan betonisillan räjäytys (K.J. Mielty)

Tästä tapahtumasta tiedetään hyvinkin, mutta tiedätkö sinä jotakin tästä tai muistatko tapahtuman joka jakoi isokyröläisiä lähes 50 vuotta sitten? Kommentoi.

Alkuperäinen filmi on 8 mm.

Kuvaus K.J. Mielty
Ääni mykkä


1958 Isonkyrön osuusmeijerin 50-vuotisjuhla ja isokyröläistä maataloutta

Tässä Veikko Kaukosen kuvaamassa 16 mm filmissä juhlitaan 50-vuotiasta Isonkyrön osuusmeijeriä. Filmillä näemme myös viljankorjuuta sekä konenäytöksen.
Kuvaus Veikko Kaukonen
Ääni mykkä

0:00 Isonkyrön osuusmeijerin 50-vuotisjuhla
6:46 Viljankorjuuta
10:12 Kyntökisat Ylistaron koeasemalla


1987 Laihian kirkonkylää ja Peltomaan kylää

Juha Rinnekari kuvasi marraskuun alussa 1987 Laihialla koekuvauksia 16-millisellä elokuvakameralla. Tarkoitus oli silloin kuvata tulevaisuudessa yksi lyhytelokuva ja Laihian kotiseutuelokuva samalla tekniikalla. Koekuvaukset oli tehtävä jo senkin takia, että Rinnekarin kokemukset olivat puhtaasti videopuolelta, tarkemmin sanottuna VHS-formaatista. Hyppäys VHS-tekniikasta elokuvakameraan oli oli melkoinen. 1980-luvulla 16 mm elokuvatekniikalla kuvattiin suurin osa Suomen elokuvateatterielokuvista ja VHS oli kotivideokuvauksen formaatti. Kuvan laadut olivat toistensa ääripäät. Sekin on huomioitavaa, että silloin filmille kuvatut pätkät ovat nyt oikeasti HD-laatua nykyiselläkin tekniikalla.

Tässä nähtävässä filmissä Rinnekari testaa kameraa ja opettelee sillä operoimista, mutta myös kuvaa joitain kohteita Laihialla. "Oli selvää, ettei tulevaan kotiseutuelokuvaan tulisi päätymään paljoakaan talvisesta ja sohjoisesta Laihiasta, mutta sain arvokasta kokemusta 16 mm -kuvauksesta", Rinnekari toteaa. "Toisaalta nyt yli kolmekymmentävuotta myöhemmin tulee sellainen olo, että mieluummin katson tuota lumisohjoa, kun ei ole lunta ollenkaan. On myös mukava huomata, että tulin kuin vahingossa tallentaneeksi hyvällä kuvanlaadulla muuttuvaa Laihian kirkonkylää."

Seuraavan kerran Rinnekari kuvasi Laihiaa kesällä 1988 ja tätä kuvausta oli jo tarkoitus käyttää tulevassa kotiseutuelokuvassa. "Oli tiedossa, että oikealle filmille kuvaaminen oli kallista puuhaa, mutta koekuvauksetkin osoittivat sen, että mitään suurta elokuvaa en itse pystyisi rahoittamaan. Yritin saada rauhoitusta Laihian kotiseutuelokuvan filmiversiolle, mutta turhaan".

Lopulta Rinnekari teki vain yhden elokuvan valmiiksi filmillä joka oli nimeltään "Joulukuusivaras". Laihian kotiseutuelokuva, jonka Rinnekari ohjasi ja kuvasi 1989, toteutettiin kuitenkin sitten vain VHS-tekniikalla. "Vähän se kyllä korpee tänäkin päivänä, kun näen kuinka hyvän laatuista filmikuva olisi ollut, mutta ei sille mahtanut mitään. Olen silti tyytyväinen, että kokeilin oikeaa filmikuvausta, koska siitä on ollut selkeästi hyötyä työssäni ja muissa elokuvatouhuissa."

Tästä 1987 kuvatusta raakafilmistä päätyi silti materiaalia Rinnekarin lyhytelokuvaan "The Present Day" (1994).

Nyt te näette ensimmäisen kerran tämän leikkaamattoman raakakopion kokonaisuudessaan, jossa on Laihian kirkonkylää ja Peltomaan kylää.

Tämä filmi on ilman ääntä.

1988 Laihian markkinat

Juha Rinnekari kuvasi kuumana lauantaipäivänä kesäkuussa 1988 Laihian markkinoilla. Tämän kuvatun filmin oli tarkoitus päätyä hänen ohjaamaansa Laihian kotiseutuelokuvaan , mutta koska rahoitus ei järjestynyt alkuperäisen suunnitelman mukaan, jäi tämä osuus kokonaan pois. Laihian kotiseutuelokuva "Maannousun myötä Laihia" valmistui 1989. Elokuva tehtiin videolle, joten yksittäisten filmipätkien sijoittelu ei olisi toiminut videolla tehdyssä kokonaisuudessa.
Nyt te näette ensimmäisen kerran julkisesti tämän leikkaamattoman filmin raakakopion Laihian markkinoilta.

Lopulta Rinnekari teki yhden elokuvan valmiiksi filmillä joka oli nimeltään "Joulukuusivaras".

Tämä filmi on ilman ääntä.

1974 Pukkilansaaren rautalossi saapuu

Rautalossi saapuu ja se nostetaan paikalleen Pukkilansaaren (Isokyrö) edustalle.

Onko jotain muuta, mitä tästä tapahtumasta olisi hyvä tietää?

Filmin on kuvannut K.J. Mielty.

Tapahtuman tukija

KUN PAINUVI PÄÄT -dokumenttielokuva

DVD- ja BLU-RAY julkaistu

Katso tästä elokuvan traileri!

Kun painuvi päät
BLU-RAY

Kun painuvi päät
DVD



Katso Isoviha-dokumenttielokuva ilmaiseksi verkossa
Elokuvassa on ruotsin- ja englanninkielinen tekstitys