Lapuan lumiaura lempinimi tuli Laurilan lapualaisjoukoille. Matti "isä" Laurila (kuvassa keskellä) vei joukkonsa Hämeeseen pysäyttämään punaisten ja heitä auttavien venäläisten hyökkäyksen. Tässä vaiheessa hänellä oli mukanaan poikansa Ilmari Laurila (kuvassa oikealla). Ilmari Laurila johti lapualaisten 2. komppaniaa. Myöhemmin Tampereen valtauksen aikoihin, lapualaisten 1. komppanianpäällikkönä toimi nuorempi Matti Laurila (kuvassa vasemmalla). Lapualaisten rinnalla taisteli myös maaliskuun alusta asti Jyväskylästä koottu komppania. Lapualaisista ja jyväskyläläisistä koottiin kolmen komppanian pataljoona, jota lapualaiset kutsuivat muistelmissaan Lapuan pataljoonaksi.

Elokuvassa pohditaan tätä kysymystä. Sodasta käytetään Suomessa useaa nimitystä: sisällissota, vapaussota, kansalaissota, veljessota, punakapina, vuoden 1918 sota. Mikä on oikea ja kuvaava nimi tälle sodalle?

Tämä kysymys käydään myös läpi. Elokuva esittelee myös aiheeseen liittyvää kirjallista lähdettä. On myös syytä korostaa, että Vilppulassa valkoisia joukkoja vastassa oli vielä paljon venäläisjoukkoja, joten mielikuvat sodasta venäläisiä vastaan vahvistuivat.

Tampereella käytiin sisällissodan ratkaisevin taistelu. Se muodostui erittäin raskaaksi ja tappioita aiheuttavaksi molemmille taisteleville osapuolille, punaisille ja valkoisille. Kuvassa näkymä Hämeensillalta Tampereen taistelujen jälkeen.

Lapualaiset taistelivat Tampereen kaduilla muun valkoisen armeijan rinnalla. Punaiset puolustauttuivat sitkeästi. Vasta 3.4.1918 alkanut hyökkäys alkoi tuottamaan tulosta. Tampereen punaiset antautuivat 6.4.1918.

Tästä pääsee elokuvan Facebook-sivulle

Alla näet valokuvina elokuvamme kuvausten edistymisen. Kuvaukset jatkuivat maaliskuuhun 2019.

Heikki Ylikankaan kanssa tehtiin haastattelu dokumenttiin 29.3.2017 Helsingissä.

Vesa Määtän kanssa tehtiin haastattelu dokumenttiin 26.4.2017 Helsingissä.

Tauno Mäkelä kertoo Vilppulan vaiheista dokumentissamme.

Tätä ratasuoraa pitkin punaisten panssarijuna yritti hyökätä joka aamu. Valkoisten tykistö kuitenkin työnsi junan aina takaisin. Punaiset aloittivat hyökkäyksen kello 8.00 ja lopettivat kello 16.00. He tulivat kuin töihin ja lopettivat kahdeksan tunnin päästä.

Vilppulankoski. Tämän joen jäät laitettiin liikkeelle Mäntästä käsin talvella 1918. Valkoiset mudostivat joen pohjoispuolelle asemat. Punaisten ja venäläisten oli vaikea tulla joen yli eteläpuolelta pohjoispuolelle, koska heidän olisi pitänyt tulla siltaa pitkin, joita vahvasti puolustettiin valkoisten toimesta. Tämä teko osoittautua oikeaksi taktiikaksi. Punaisten hyökkäys pysähtyi Vilppulaan.

9.2.2018 kuvaukset jatkuivat Länkipohjan taistelukentällä. Täällä lapualaiset kävivät vaikeat taistelut punaisia vastaan 16.3.1918. Länkipohjan taistelusta sanotaan, että armoa ei pyydetty, eikä myöskään annettu. Taistelun jälkeen käytiin verinen jälkiselvittely, jota käsittelemme myös dokumentissa. Länkipohjassa haastateltavana meillä oli Jorma Sirkkala ja Kaarlo Ouni.

Jorma Sirkkala

Kaarlo Ouni

Holmanmäki

2.3.2018 kuvasimme Lapualla.

1918 lapualaiset sankarivainajat haudattiin tähän. Taustalla Lapuan tuomiokirkko.

Tykit seisovat vartiossa Lapuan hautausmaalla.

Taistelujen äänet kantoivat Tampereelta saakka Lapualle. Lapualla luultiin aluksi, että oli tullut harvinainen talviukkonen.

Lapualaisten joukoissa oli talollisia, renkejä ja työmiehiä. Lapualaisten joukoilla oli itse asiasssa varusteet yhtä huonossa kunnossa kuin punaisillakin. Usein pohjalaisen suojeluskuntajoukon erotti punaisista vain siitä, että heillä oli valkoiset käsivarsinauhat.

Kun painuvi päät -elokuvan kuvaukset huipentuivat Tampereella, kun kuvasimme siellä 11. - 13.3.2018.

Tätä jäätä pitkin lapualaiset lähtivät ensimmäiseen hyökkäykseen 26.3.1918 kohti Tamperetta ja Viinikkaa. Järven toisella puolelle on Hatanpää. Kauempana näkyy Tampereen siluetti.

Tänne Hatanpään kartanon tai paremminkin sairaalan pihaan lapualaiset saapuivat Rantaperkiöstä. Nuorempi Matti Laurila kysyi sairaalan väeltä ja potilailta: "Oletteko pysyneet uskossanne vahvoina?" Lapualaisten uhkaava läsnäolo ja itse kysymys oli saanut aikaan ihmeparantumisia. Pian oli kaikilla potilailla ollut valkoiset käsivarsinauhat ja Jääkärien marssia oli esitetty sairaalan portailla. Potilaiden joukossa oli ollut suuri joukko punaisia, mutta myös valkoisia. Esimerkiksi Suinulan verilöylystä selvinneitä suojeluskuntalaisia.

Hatanpään sairaalasta lapualaiset jatkoivat suunnilleen näiltä kulmilta Tampere Hämeenlinna -radan yli Viinikan kaupunginosaan.

3.4.1918 lapualaiset osallistuivat taas hyökkäykseen. Tämä tunnettu maamerkki, Tampereen Ortodoksikirkko oli lapualaisten kohde hyökkäyksessä. Tämäkin taistelu oli vaikea ja uhreja vaativa.

Filosofian tohtori Aimo Minkkinen kertoo tamperelaisten ja punakaartilaisten tunnoista taistelujen aikaan.

Tampereen tuomiokirkko, joka tunnettiin 1918 Johanneksen kirkkona. Tämän kirkon vahvojen kiviseinien suojiin tamperelaiset siviilit pakenivat taistelujen vaaroja.

Tämän rakennuksen seinää vasten ammuttiin useita punavankeja Tampereen antautumisen jälkeen.

Karjalanpuisto Kalevankankaalla. Näille paikoilla koottiin punavangit ja perustettiin vankileiri Tampereen taistelujen jälkeen. Vuoteen 1919 mennessä leirillä kuoli yli tuhat vankia.

Tämä talo oli 27. - 28.1.2018 (tammisunnuntain) taistelutoimien hermokeskus, jonne Mannerheim sai raportteja eri puolilta Etelä-Pohjanmaata venäläisvaruskuntien valtauksista.

Vaasa toimi sisällissodan ajan Suomen pääkaupunkina.

Maaherrantalo Vaasassa. Vuonna 1918 kokoontui talossa teollisuuskoulun tiloissa Suomen senaatti eli ”Vaasan hallitus”. Samaan aikaan siellä toimi myös ylipäällikkö kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimin johtaman hallituksen joukkojen päämaja. He olivat sijoittuneena 1. ja 2. kerroksen tiloihin.

Täällä Laihian Hulmilla alkoi vuoden 1918 sota vapaussotana. Hulmilla oli venäläinen varuskunta, jota Laihian suojeluskunta tuli valtaamaan 27.1.1918. Syntyi tulitaistelu, jossa viisi laihialaista menehtyi.

Laihian Hulmilla läheisen kivisillan alle venäläiset ampuivat viisi laihialaista.

Lapualaiset oleskelivat Jämsässä maaliskuun alussa 1918. Siellä he auttoivat asevelvollisuuden täyttöönpanossa. Dokumentissa sivutaan näitä tapahtumia.

Tampereella 3. - 4.3.2019 oli täydentävät kuvaukset. Samalla voidaan todeta, että maastokuvaukset tämän elokuvan osalta on nyt tehty.